Sain tänään kokea aika monta järkytystä ja yökötystä. Silmäsairaudet on niin kauniin värisiä ja hienoja ja mykistävän upeita oppikirjoissa. Todellisuus onkin sitten vähän muuta. Tänään vielä taisin nähdä ne silmäpotilaista kaikkein kamalimmat.
Ensin tuli englanninbulldog, jonka kumpikin silmä oli kuiva ja täynnä ällöttävää märkäeritettä. Putsasimme silmät ja alta paljastui kerros vaaleanharmaata mattapintaa. Molempien silmien sarveiskalvosta oli jäljellä ehkä 10%, pupillit kyllä erottuivat yhä pinnan alta mutta käytännössä paraneminen normaaliksi näkökyvyksi on tuossa vaiheessa jo aika mahdotonta. Tällä koiralla oli silmäluomien sisäänpäinkiertymää (entropion), kuivat silmät ja vielä sen verran muhkeat naamapoimut, että eipä siitä sen enempää.
Toinen oli mopsi, jonka kumpikin silmä oli pinnalta kuin suklaakakun pinta ja täynnä tummaa pigmenttiä. Oikeassa oli vielä joku harmahtava kökkäre, jonka takia koira oli alun pitäen tuotu näytille; jos vaikka kasvain olisi. No, se oli vain ihan kamalan iso märkäeritekökkö, joka irtosi huuhtelemalla (ja olisi kyllä irronnut ihan hyvin vaikka ihan nenäliinalla pyyhkimällä jos omistaja olisi itse viitsinyt koskea koiraansa...) No, toisaalta ihan hyvä että tuli näytille kuitenkin. Uskoisin, että sen mopsin ensisijainen ongelma oli naamapoimut, jotka olivat hanganneet sarveiskalvot rikki.
Kolmas ja varmaan kamalin oli chow chow, joka oli ollut entropionin korjausleikkauksessa ja tuli nyt tikkien poistoon. Se läähätti ja kuolasi lämpimässä kesäsäässä kuin hullu ja lisäksi sen operoiduista silmistä vuoti jotain, hmm, no aika kirkasta mutta inhottavan hajuista eritettä poskille. Silmien ympärysiho oli toki turvoksissa ja mustelmilla leikkauksen jäljiltä, mutta jopa siitä huolimatta en kyllä osannut sanoa, mitä hyötyä leikkauksesta oli muka ollut. Luomet kääntyivät yhä silmän pintaa päin eikä koira varmaan nähnyt naamapoimujensa alta päivänvaloa muulloin kuin tänään. Minä olin kiinnipitäjänä, kun Debbie, yksi interneistä irrotteli tikkejä jostain sieltä eritteen seasta. Olin aivan koiran kuolassa ja silmäeritteissä, kun toimenpide oli lopulta ohi. Omistaja leperteli koiralle vieressä ja jopa nauroi ("aww, how cute!") kun tutkittiin silmiä ja koiran jalka alkoi vipattaa hassusti (kun tekee mieli rapsuttaa muttei pysty). Ajattelin kyllä, että tajuaakohan tuo nuori ja fiksun näköinen naishenkilö yhtään miltä tästä koiraparasta oikeasti tuntuu.
Eivät kaikki potilaat sentään noin kamalia olleet. Aamupäivällä käytiin katsomassa varsaa, jolla oli persistoiva urachus ja napainfektio, nivelet turvonneet ja kipeät ja sijaisemotamma; käytännössä kaikki, mikä voi mennä varsan kanssa pieleen, oli mennyt pieleen. Lisäksi sillä oli kummassakin silmässä uveiitti, epäilemättä seurausta sepsiksestä. Silmälääkäreitä se kyllä jaksoi juosta karkuun kipeillä jaloillaan, joten ei se ainakaan tänään kovin heikkokuntoinen ollut (tai ehkä lääkitys oli kohdillaan...)
Meillä kävi myös kissa, jonka kuva on alla. Sillä oli ollut kuukausi tai pari sitten sisäkorvan tulehdus (otitis media) ja Hornerin syndrooma. Infektio oli levinnyt tasapainoelimiin ja naamahermoon; kissa ei ollut pystynyt sulkemaan silmäänsä ja se oli saanut haavoja sarveiskalvoonsa. Nyt haavat olivat parantuneet samoin kuin korva, mutta pää oli vielä vähän vinossa! Debbie sanoi, että head tilt katoaa vasta ajan kanssa, ja että kissa oli nyt käynyt kahden viikon välein kontrolleissa tutkittavana ja joka kerta paremmassa kunnossa.
Huhhuh, olipa päivä. Pääsin kotiin vasta kuuden maissa, mutta opin kyllä paljon juttuja, mm. mikro-oftalmoskoopin käyttöä. Katseltiin alkavaa kaihia 2v Lakelandinterrierin linsseistä tuossa vielä ennen kuin lähdettiin kotiin. Löysin kirjahyllystä mainion saksankielisen monistenipun, silmäraamatun, josta opettelin vapaina hetkinä saksankielistä silmäsanastoa. Huomenna aamulla on patoa, mennään tuijottelemaan mikroskooppiin heti 7.30, sitten leikkuriin! Mä menen huomenna leikkaukseen, jonka nimi on bilateraalinen fakoemulsifikaatio. Se on yksi (harmaa)kaihin kirurgisista hoidoista. Selviää huomenna varmaan lisää.
 |
| Tuli kyllä ihan Romppu mieleen! Valkoiset tassut vaan puuttuu! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti