ja lisää auringonlaskukuvia

​

Tässä eilinen.

Ja tässä nyt tämäniltainen. Värisävyt aika samat joka ilta.

Viimeinen päivä täällä kesässä. Pakattiin kamppeet jo aamupäivällä ja luovutettiin huone puoliltapäivin. Loppupäivä käveltiin rannalla, katseltiin aaltoja ja surffaajia, käytiin coronatestissä ja syömässä ja jätskillä, sellaista. Samia tylsistytti välillä, kun sillä ei ole kirjaa mukana.

Lento sitten yömyöhällä kotiin. Bussi lähtee hotellin pihasta lentokentälle kahdeksan maissa eli muutaman tunnin päästä. Eipä ole tainnut coronatilanne ainakaan parantua kotiSuomessa tässä meidän loman aikana. Toivottavasti pian päästään taas reissuun kaikesta huolimatta. Tuntuu vähän siltä, että eiköhän sen saa tätä nykyä paljon todennäköisemmin kotimaastaan kuin täältä turustirysistä missä suurin osa ihmisistä on anyway rokotettuja tai vähintään testattuja miljoona kertaa.

rannalta

​Tänään oli vähän pilvisempi päivä, mutta nyt iltaa kohden kyllä selkeni. Odotellaan auringonlaskua rantabaarissa. Jos olisi aikaisemmin tajunnut, että auringonlasku on näin upea, olisin kyllä voinut lähteä joka ilta katsomaan.

Eilen vietettiin oikein mukava ilta rannalla, auringonlaskun jälkeen mietittiin mentäisiinkö hotellille illalliselle vai syötäisiinkö ulkona. Noh, otettiin yhdet neuvoa antavat drinkit (mango martini minulle ja french martini Samille) ja päätettiin lopulta kuitenkin jäädä rantaan kuuntelemaan aaltoja. Sopiva paikkakin löytyi nopeasti ja päätettiin tilata yhteisesti grillattuja mereneläviä kahdelle. Siinä oli kahta eri simpukkaa, jättikatkarapuja, lohta, sea bassia ja tonnikalaa. Lisäksi pöytään kannettiin pullo valkkaria, kanarianperunoita (suolalla kuorrutettuja keitettyjä pottuja), pieni salaatti ja pari pulloa vettä, jälkkäriksi suklaajäätelöä ja holiton piña colada mulle. Simpukoista osa oli vähän hiekkaisia, mutta kaikki oli tosi hyvää. 

aaltojen ääreltä

​

Tänään tosiaan sitten tutustuttiin mereen rannalta käsin. On maleksittu rantatietä pitkin molempiin suuntiin ja kuunneltu meren ääntä ja juteltu kaikenlaista. Käytiinpä vähän shoppailemassakin. Saatiin tänään pikku sadekuurokin, sen verran että kengät ja vaatteet kastuivat. Noissa kuvissakin näkyy että pilvinen päivä on ollut, ja myös vähän vilpoisempi. Kun näitä aaltoja katseli, tuli kyllä tosi onnellinen olo, ettei tarvinnut olla veneilemässä!

Auringonlasku oli upea. Aurinko upposi veteen muutaman minuutin aikana. Miten se muka niin voi tehdä? :)

Muistakaahan muuten lukea myös tämän blogin rinnakkaisblogi; osoite on samikinmatkustaa.blogspot.com tai joku vastaava.

hotellista

​Tehtiin eilen päätös, että jätetään sukeltaminen tämän reissun osalta nyt näihin kolmeen sukellukseen. Useita syitä, mm. aika hurja merenkäynti ja pakko sukeltaa veneestä, pohjavirtaukset ja ylipäänsä sellainen olo ettei oikein hallitse tilannetta tai tunnu turvalliselta mennä veden alle. Ajateltiin sitten, että minkä ihmeen takia me itseämme pakotetaan sinne, ei lomalla kuulu olla näin stressaantunut. Käytiin tänäaamuna hakemassa kamat hotellille ja selittämässä sukelluskeskuksen väelle, että kiitos näistä, jatkakaamme harrastuksen parissa jossain muissa merkeissä. 

Pohjavirtauksista sen verran, että isoilla aalloilla on pinnalla pistovirtoja kohti ja poispäin rannasta, ja aallon alla on päinvastaiseen suuntaan. Vesi velloo aika voimakkaasti pinnan allakin, ja epäilemättä sellaisessa on jonkun mielestä kiva sukeltaa, virran mukana voi ottaa uintipotkun joka vie helposti pitkän matkan eteenpäin. Noh, ei kyllä ollut meidän juttu. Liian haastavat olosuhteet meidän taitotasolle.

Ollaan nyt sitten suoritettu plan B:ta, eli lepäilty hotellihuoneessa (eilen meni pitkälle iltaan ennen kuin veneen keinunta lähti päästä) ja katsottu Witcherin 2-kautta Netflixistä ja käyty välillä kävelyllä rannalla. Ei ihan niin kuin oli alun pitäen suunniteltu, mutta on tämä reissu ollut ainakin tosi opettavainen monella tavalla!

sukelluksilta

​

Tänään sitten sukeltamista! Bloggerin sovellus on nyt niin monta kertaa nielaissut luonnokseni jonnekin bittiavaruuteen, etten jaksa kirjoittaa enää kolmatta kertaa tänään samoja asioita. Huomenna vaikka sitten uusi yritys, kun on välipäivä sukelluksista.

Meritähti! Tänään tehtiin 2 sukellusta veneestä, molemmat noin 20m, joten nämä kuvat ovat nyt aika sinisiä kaikki.

Kalaparvi. Opas taisi sanoa meille, että barracudia, mutten ole ihan varma niin en nyt laita päätäni pantiksi.

Eka sukellus tehtiin ilmalla ja erään riutan luokse. Riutan alla oli paljon tällaisia kalaparvia.

Toisella sukelluksella nähtiin muutama hylky, joiden ympärillä pyöri monenlaista elämää.

Erityisesti nämä musta-siniset kalat olivat tosi nättejä.

Rauskuja nähtiin muutamia, yksi iso atlantinrausku ja muutama sähkörausku. 

Tässä vielä parempi kuva hylystä.

Trumpettikaloja nähtiin muutamia, eli tuo pitkä jolla on kirjava pyrstö.

Damsel fish vähän niin kuin Kyproksellakin, eri värisiä täällä kuin siellä.

Jonkun aloe veran sukuisen rikkaruohon kukka. 

Ne mustaniskaiset kyyhkyset ovat muuten turkinkyyhkyjä.

Atlantin ääreltä

​No eihän siihen lopulta mitään onnea tarvittu, vaan pelkkä maahantulolupalappu, joka piti näyttää lukijalle. Päästiin ihan näppärästi lentokentältä ja ovista ulos lämpöiseen etelän yöhön, jossa tuoksui jokin makea kasvi. ”Ikuisen kevään saari”, kuten Teneriffaa kutsutaan (lähde: bussin mikrofoniin puhunut guide), laittoikin sitten Samin sinukset heti Histec-kuurille.

Hotelli on ihan okei, ei ihan Kyproksen tasoa mutta eipä ole hinnaltaankaan. Peitot saatiin sänkyyn vasta, kun pyydettiin ne respasta (keskellä yötä, kun saavuttiin niin myöhään), tallelokero on maksullinen ja ilmeisesti jääkaappikin olisi, jos haluaisi sen lukkoon. Olemme maksullisten lisäpalveluiden ja tippikulttuurin mallikohteessa.

Aamiaisen jälkeen maleksimme sukelluskeskukselle, jonne oli kävellen matkaa noin 3 km. Sukelluskeskuksella tehtiin suunnitelma, että alkaen huomisesta tehdään kaksi sukellusta päivässä huomenna ja ma-ke, ja päivän ensimmäinen ilmalla ja toinen ean-32:lla (enriched air nitrox, jossa 32 % happea). Espanjan laki kieltää muiden kuin valmiiksi sekoitetun nitroxin käytön. Me ollaan Samin kanssa sukellettu Suomessa vain suoraan pulloon sekoitetulla nitroxilla, ja sitten kun pulloon jää ”pohjat” 60-100 bar, laitetaan normaalia ilmaa päälle ja katsotaan vain mittarilla mitä nitroxia sitten tuli, ja niin edelleen. Mutta käytännössä täällä on siis vähän tiukemmat säännöt.

Takaisin hotellille kuljettiin rantaa pitkin. Joka puolella kuhertelee kyyhkyjä. Rannalla oli porukkaa jonkin verran, hiekka on tuhkan mustaamaa ja rannat paljon suurempia ja tilavampia kuin Kyproksella. Myös surffaajia nähtiin.

Syötiin lounasta hotellilla ja lepäiltiin vähän aikaa, ja käytiin sitten vielä vähän kävelyllä ja katselemassa kauppoja. Käytiin myös Hard Rock Cafessa drinkeillä ennen päivällistä.

Tämä kohta rantaa oli täynnä pyöreitä kiviä, jotka pitivät hassua ääntä kun aalto vetäytyi pois, se kuulosti vähän väkijoukon aplodeilta.

Tällaisia tummaniskaisia kyyhkyjä on paljon!

Hotellin aula, iso osa kasveista on kyllä aitoja mutta muutamia muovisiakin kyllä on joukossa.

Jääteetä saa melkein kaikkialta.

Kossu ei olekaan mitään kyykkyvodkaa täällä!

Auringonlasku meren taa. Pitää tulla huomenna katsomaan vähän aikaisemmin.

lentokentältä

​No niin, matka on taas alkamassa! Tällä kertaa kohteena Teneriffa ja suunnitelmissa jälleen sukeltamista, sukeltamista ja sukeltamista, vähän lepäilyä, kirjojen lukemista ja muuta laiskottelua auringossa (eli varjossa). Jos siis päästään rajan yli, that is.

Jos joku luuli, että matkustaminen olisi helpompaa kahden rokotuksen jälkeen, niin no, kaikkeahan sitä aina luulee. Tällä viikolla tuli iltauutisina tietoa että Suomi on Euroopan pahimpia danger zone SOS mayday sektoreita josta tarvitaan 2/2 rokotustodistuksen LISÄKSI negatiivinen covid19 testitulos. Me onneksi älyttiin tämä ajoissa ja ehdittiin vielä viime sekunneilla tehdä muutama sirkustemppu joiden avulla päästiin testeihin eilen illalla. Toivottavasti ollaan nyt niin puhtoisia ja riittävän rokotettuja että päästään viettämään kivaa loma-aikaa!

Kanariansaaret valikoituivat tällä kertaa kohteeksi koska ovat eräänlainen biodiversity hot spot, jossa on paljon nähtävää. Ovat myös aika lähellä (köhköh 6h lento ja 2h aikaero) ja tähän vuodenaikaan vähän lämpimämpivetinen alue kuin Välimeri. Veden lämpötilan odotetaan olevan noin 18-21 astetta eli suomenkesä; 5/7mm märkkärikeli toisin sanoen ja mukana on meillä nyt myös huppuja ja hanskoja varmuuden vuoksi. Vesi on kylmempää syvemmällä, mutta koska meidän kokemustaso 2:n tankin tekniikoilla on vielä niin lapsenkengissä, ei ehkä olla muutenkaan kovin supersyvälle menossa. Ollaan kokeiltu side mounttia altaassa kerran (kuivapuvuilla) ja uskoisin että me kyllä osattaisiin mennä niillä avovedessä varsinkin märkäpuvuilla, mutta ollaan päätetty että paikallinen sukelluskeskus saa päättää, antavatko he meidän sukeltaa kahdella pullolla tällä taitotasolla. Enemmän pulloja tarkoittaa aina enemmän ilmaa mukana, eli pitempi sukellus ja syvemmälle. 

Wish us luck! Kohta päästään koneeseen! 

Kavo Gkrekosta

Eilen meillä oli viimeinen kokonainen kyprospäivä, ja lentokiellon vuoksi ei voitu mennä enää sukeltamaan. Tässä viikon aikana oli kuitenkin tullut opittua se, että päivän kuumin aika kannattaa viettää vedessä; siispä vuokrasimme mönkijän ja ajoimme saaren kaakkoiskärjen niemeen, Kavo Grekon kansallispuiston kivikkoisille rannoille snorkkelit, räpylät ja uv-suojavaatteet mukanamme. Ihmisen jäljet voi havainnoida valokuvasta, joka on alempana.

Auringosta sen verran, että se on kuuma. Olemme lätränneet 50-suojakerrointa joka aamu ja pitkin päivää, erityisesti naamaan, olkapäihin ym. paikkoihin jotka palaa helpoiten. Lisäksi meillä on muutama tarkoin valittu uv-suojavaatekappale, jotka soveltuvat myös uimiseen. Lopputuloksena viikon loman jälkeen olemme koko kyproksen valkoihoisimmat ihmiset. Samilla on tosi tummat rajat ekan päivän sukellukselta kyynärpäiden yläpuolella shorty-märkäpuvusta, kun ei se poloinen muistanut rasvata. Täällä näkee tosi paljon tosi pahasti palaneita turisteja. Meille selvisi myös yhtenä päivänä, että paitsi itseruskettavia ja auringolta suojaavia voiteita, täällä myydään myös ruskettumista edistäviä voiteita, joissa on joku 0-5 suojakerroin ja joiden tarkoitus kaiketi on että ruskettuu sitten enemmän. Ookoo.

Snorklaamisesta, no, se on surkea lohdutuspalkinto sukelluskieltoisille. Valokuvista tulee parempia, mutta maisemat on aika samanlaisia, aallot keinuttaa ja pinnassa on virtoja, ja kaloja saa katsella vain kaukaa eikä niitä pääse tuijottamaan läheltä. Loppupäätelmänä: voisi lähteä reissuun pelkästään scubaamaan (ja snorklaamaan siinä ohessa), mutta ei pelkästään snorklaamaan, jos ei voi myös sukeltaa. Nähtiin merisiilejä, muutama meduusa, pitkiä kaloja ja damselfishejä. Mönkkärillä oli hauska ajella.

yösukellukselta

Aamulla nukuttiin vähän pitempään, kun tälle päivälle ei ollut mitään aikaista aamulähtöä. Oltiin varattu hieronta-ajat klo 11 joten siihen asti loikoiltiin altaalla varjossa. Lounaaseen asti ja sen jälkeenkin loikoiltiin vähän lisää, kunnes vähän ennen kuutta lähdettiin sukeltamaan vielä vika kerta tällä reissulla. Auringonlasku on täällä sen verran kellontarkka, että veteen mennessä oli vielä valoisaa ja kun 50min päästä noustiin ylös, oli jo aivan säkkipimeää.

Pimeällä oli paljon nähtävää. Rapuja, kotiloita, meritähtiä, merisiilit tuntuivat olevan liikekannalla, ne ehkä menee päiväksi lymyilemään piiloihinsa. Lamppujen ansiosta veden alla myös näkee paljon paremmin värejä; valo siroaa vedessä niin että päivällä kaikki on sinistä mitä syvemmällä ollaan, paitsi jos tuo oman valonlähteen mukana. Huomasin hyvin nopeasti että kameralla kuvien ottaminen oli aika hankalaa, joten keskityin katselemiseen ja uintitekniikkaan. Pari kuvaa tässä alla kuitenkin alusta. Meitä kävi moikkaamassa myös utelias kalmari, joka kellui paikoillaan ja käänteli silmiään vaikka kuinka kauan eikä tuntunut säikkyvän valoja. Meritähdet olivat ujoja, yksi piiloutui ujona hiekkaan kun katseltiin sitä Samin kanssa. Onneksi nähtiin myöhemmin lisää.

Muutama ensimmäinen kuva siis salamalla ja nämä kaksi alinta ilman salamaa… Lampun valokeila on oikeasti laaja ja tasainen, mutta noissa kuvissa valoisa osa ylivalottuu. Lampulla näki tosi hyvin siellä.

Vielä huominen ja sitten kotiinlähtö! Ei kyllä yhtään huvittaisi vielä lähteä. 

vedenalaisesta ”museosta” ja katamaraanilta

Ollaan sunset cruisella. Käytiin juuri snorklaamassa veneen perästä. Syvyyttä 13m verran, pohjassa aurinkolasit ja maski (=sukellusmaski, tämä tuntuu olevan monimerkityksellinen termi nykyään). Moottori käy kovalla ja discotheque musiikki vielä kovemmalla. Ei kovin romanttista. Keskitymme juomatarjoiluun.

Kirjaimista ymmärtää pikkuisen lääkäri-latinakreikan, lukiofysiikan ja venäjän avulla. Esim. tuo A ilman väliviivaa on lambda eli L. Sitten taas P on täällä roo eli lausutaan kuten R. 

Tämän päivän sukelluksilla käytiin Aiya Napassa katsomassa vedenalaista patsaspuistoa, jota sanottiin museoksi. Aiya Napa kirjoitetaan Agia Napa kreikaksi, mutta G:n paikalla on gamma enkä ole varma äännetäänkö sitä. Hagia Sofiakin taidetaan lausua ”Haia Sofia”, hagia tarkoittaa pyhää. Toisaalta, Kypros kirjoitetaan kreikaksi kappalla eli K:lla, vaikka englanniksi puhutaan syproksesta.

Patsaiden luona oli toinenkin veneellinen sukeltajia ja aika paljon porukkaa vedessä.

Toisella sukelluksella nähtiin kalmareita, siipisimppuja ja merisiilejä, sekä ihan pikkiriikkisiä taskurapuvauvoja rantavedessä.

Ollaan jutusteltu nyt melkein kaikkien sukellusoppaiden ja muiden sukeltajien kanssa; ensi kerralla mennään ainakin Zenobialle, kun deep ja nitrox kurssit on käyty, mutta voisi harkita myös saaren toista puolta, Pafosta. Siellä on vähemmän turisteja ja upeita sukelluskohteita. Äkkilähdöt on edullisia. Deep diving (eli yli 18m) pitää suorittaa senkin takia että jotkut otukset kuten hippokampukset eli merihevoset elelee syvissä vesissä eikä niitä näe muualla.

Vesimeloneista. Ne kasvavat maassa. Niitä on syöty nyt joka ikisellä aterialla. Ne ovat erinomaisia täällä. 

lounge baarista

Tänään oli aamulla kaksi sukellusta. Eka tehtiin tuttuun Green Bayhin jossa oltiin toissapäivänäkin, nyt käytiin kivikon toisella puolella. Tänään käytiin myös molemmilla sukelluksilla ns. cavern -tyyppisissä, ei luolissa, mutta onkaloissa kivien sisässä, joissa usein näki toiselle puolelle; kalat ym. otukset (kuten siipisimput) piileskelee caverneissa joten niihin usein sukeltajat haluaa mennä - no, minusta sangen ahtaita ja vähän ahdistavia paikkoja, joissa piikikkäät myrkylliset siipisimput vaanii katossa ja vahtaavat että viaton suomalaissukeltaja joutuu heidän uhrikseen. Ei sentään, on ihan kivaa video footagea caverneista, mutta kyllä minä silti hiukan säikähdin sitä hiivatin katossa ollutta otusta.

Green Bayssa nähtiin tänään myös erittäin paljon ja isoja merikilppareita. Jopa oppaat sanoivat että niitä on harvoin noin isoja ja paljon. 

Tänään lounaalla maistettiin asioita nimeltä sea bass (meriahven?) ja sea breach (lahna?) - ja sori ahven, mutta lahna voitti. Kokonainen kala grillattuna, ja oli kyllä herkullista. Syötiin jopa poskilihat. Oli vähän nälkä sukellusten jälkeen!

Iltapäivä maleksittiin rannalla ja kaupungilla, juotiin kookospähkinädrinkkiä (dragon fruit, ananas, rommi) ja syötiin jäätelöä. Jäätelöt on erinomaisia. Tähän mennessä on maistettu ainakin ananas-, mango-, mansikka-, mixed berries-, sitruuna- ja kookossorbettia ja after eight- ja tummaa suklaajäätelöä; kaikki jatkoon, tosi hyviä.

Muutama postikorttikin kirjoitettiin mutta niiden valikoima oli kyllä todella kapea ja kaikki kuvat olivat tosi vanhoja; ranta on tosi eri näköinen nykyään kuin niissä kuvissa. Voihan se olla että postikorttien lähettely on vähän poissa muodista. Lähetän yleensä aina teille kortit, Satu, Amy, Meri ja Hanna, ja Julia, sekä Leinolaan yhden ja täältä lähettäisin ehkä myös Vapulle, koska oli tästä reissusta niin paljon juttua viime syksynä ja talvena, mutta ei niissä korteissa ollut paljon näkemistä. Jotain merikilpparikortteja olisin kyllä lähettänyt jos olisi yhtään sellaisia ollut!