lentokenttähotellista

​No niin. Vahingosta viisastuneina lähdettiin tänään Stirlingistä aikaisemmalla junalla kuin vasta ihan vihoviimeisellä. Eli heti aamiaisen jälkeen kerättiin kamppeet huoneesta reppuihin ja huoneen check outin jälkeen vedettiinkin sadetakit niskaan ja lähdettiin käppäilemään kohti rautatieasemaa. Ja nimenomaan kohti, koska matkan varrella pistäydyttiin vielä muutamassa kaupassa. 

Tämä kauppa kannattaa painaa mieleen seuraavaa reissua varten, jos sattuu eksymään Stirlingiin joskus vielä.

Huomattiin tosin, että Edinburgh on ihan täynnä vastaavanlaisia kauppoja ja tarjonta ehkä jos mahdollista niin vieläkin laajempi. Viskien lisäksi myös ginejä oli hienot valikoimat.

Edinburghissa käytiin syömässä lounasta pubissa. Ei ehkä kuuluisin herkku, mutta Iso-Britanniassa myös simpukat ovat lähiruokaa. Whitby scampi tuli bongattua useammankin pubin listalta tällä viikolla ja vaikkei Whitby olekaan ihan täällä (vaan Yorkshiressa? Eikös se ollut Sydämen asialla -sarjassakin siellä päin?), niin tuli nyt niitäkin sitten maistettua. Maistui, no, leivitetylle ja uppopaistetulle simpukalle.

Pubi oli aika täynnä ja me jäätiin baariin syömään. Siellä oli oikein hieno viskivalikoima myös, joka jatkui tuosta sivuseinältä vielä pitemmälle.

Lounaan jälkeen käytiin pikku kahvilassa teellä ja vohvelilla ja katseltiin vähän kauppoja, kunnes Lontoon juna lähti. Oli taas aika pitkä päivä alla ja junassa väsytti aika paljon. Sitten vain metrolla Heathrow’lle ja etsittiin taksitolppaa vähän aikaa - myöskään Edinburghista ei löydetty, niitä ei taida enää ollakaan täällä, tai onko koskaan mahtanut ollakaan niin kuin Suomessa. Onko uber mahtanut korvata tavalliset taksit jo ihan kokonaan? No, meillä kävi tuuri ja bongattiin melkein heti yksistä punaisista liikennevaloista vapaa taksi, joka toi meidät tänne hotellille. Nyt ollaan vihdoinkin menossa nukkumaan, aikainen herätys huomenna.

englantilaisesta saunasta, Stirlingin tislaamosta ja Falkirkista

​Maanantaina käytiin linnan jälkeen syömässä lähipubissa ja sen jälkeen käveltiin kylttiä seuraten pienen tislaamon pihaan. Oli siellä pieni myymäläkin. Ja ehkä maisteltiin vähän (tai no Sami maisteli), ja ehkä menee yksi reppu ruumaan paluumatkalla. Oh well. Vähän ehkä lohdutuspalkinto kun ei Islayn saarelle nyt tällä reissulla päästy, mutta pitää jättää se stuntti seuraavaan kertaan.

Mä olin unohtanut uikkarit kotiin joten käytiin kaupoilla sen verran että ostin bikinit, jotta päästäisiin tarkastamaan hotellin spa-osasto. Saunassa ei ollut kiuasta ja siellä oli sveitsiläisten tapaan tiimalasi seinällä. Löylyt oli, no, oli siellä lämmin, mutta ei kauhean vaikuttavat. Oven ulkopuolella oli saunasäännöt: 5-10min saunaa jonka jälkeen jääkylmä suihku eikä uutta saunaa ennen kuin keho on jäähtynyt kokonaan. Ei raskaana eikä alle 14 eikä yli 65 ikäisille.

Eilen olikin sitten suuri päivä. Aamupäivällä ennen lounasta käytiin kiertämässä pankkeja ja rahanvaihtopaikkoja, koska, kaikille jotka eivät tienneet, UK:ssa on uudistettu kaikki setelit ja osa kolikoista, mm. 1 punnan kolikko, eivätkä vanhat enää kelpaa. Ensimmäinen pankki sanoi että eivät vaihda uusiin vaan pitää olla tili heidän pankissaan, rahanvaihtotiski ei huolinut. Kolmannessa paikassa, joka oli toisen pankin konttori, virkailija kysyi meiltä paljonko meillä on niitä vanhoja seteleitä, ja kun sanottiin että 30 puntaa, hän vain naurahti ja sanoi ”Givi’ere” ja kävi hakemassa kassasta meille uudet setelit. 

Käytiin syömässä lounaaksi fish n chips ja muuta mainittavaa ei oikeastaan tehtykään, jalat oli aika väsyneet eilisestä kävelystä linnassa. Täällä on tosi paljon portaita ja ylämäkiä. Katsottiin pari jaksoa Clone warsiakin.

Kello tuli sitten viisi ja pakattiin taskuihin ja mun pikkulaukkuuni kaikki the Killersin keikalla tarpeelliset, liput, bussiliput, korvatulpat, ja käveltiin rautatieasemalle, mistä happy bussin piti hakea meidät ja muu keikkakansa kohti Falkirkia. Löydettiinkin pian hämmentynyt väkijoukko samaa porukkaa, joka hämmentyi hämmentymistään, kun bussia ei kuulunut. No, kärsivällisyys palkittiin, ja noin 40min myöhässä bussi tuli ja otti meidät kyytiin.

Bussissa oli lämmin ja kauhea meteli. Ainoat vapaat paikat olivat bussin takaosassa, jonne oli pesiytynyt erittäin äänekäs porukka dundeelaisia, no, enimmäkseen tyttöjä mutta oli poikiakin mukana. Matkan yhteislaulut olivat kaikkea Spice Girlsista Dolly Partoniin ja siihen ”yes sir, I can boogie”-biisiin. Kun ei laulettu, huudettiin pitkin bussin takaosaa kavereille. Aksentti oli niin karmaiseva ja puhenopeus ja aiheiden vaihtuminen niin vauhdikasta, että ymmärrettiin niiden puheesta ehkä 1/4. Enimmän osan menomatkasta hihiteltiin itseksemme vedet silmissä.

Viimeiset mailit Falkirkiin madeltiin ruuhkassa, joka alkoi jo moottoritiellä. Bussi joutui pysäköimään kadunvarteen teollisuusalueelle, joka oli niinikään ihan täynnä autoja nurmikoilla ja kadunvarsilla. Käveltiin stadionille väkijoukon mukana ja oli aika helppo löytää perille. Ratsupoliisit olivat ohjaamassa ihmismassaa ja jonoja stadionin pihalla. Sisäänkäynti veti yllättävän hyvin jonon pituuteen nähden ja päästiin tosi nopeasti sisälle. Ensitöiksemme mentiin bajamajojen jonoon. Oli ihan siistiä, paperiakin oli vielä jäljellä. Kädet piti kuivattaa tuulessa, mutta jopa saippuaa oli saatavilla.

Keikka oli tosi mahtava. Kyllä kannatti lähteä näin kauas! Nyt on ääni käheänä.

Stirlingin linnasta

​

Aamupäivä kului mukavasti linnaa katsellessa. Hotellilta oli noin 5-10min kävelymatka, oikeastaan kiivettiin vain katua ylös ja oltiin perillä. 

Nämä pari ekaa kuvaa ovat linnan etupihalta. Naisväki kuulemma pystyi seuraamaan metsästystä puutarhasta. Tässä kuvassa näkyy myös kuninkaan (vasemmalla, kohokuvio) ja kuningattaren (oikealla, litteämpi) paikat (place), jotka liittyivät linnan puistoalueella pidettäviin juhliin (joskus kauan sitten). 

Mahtaako lampaita erottaa tästä kuvasta. Niitä oli paljon.

Tuolla näkyy vähän vanhaa kirkkoa. Siellä oli kruunajaisia, ainakin joku James kruunattiin siellä. Aika paljon jameseja on ollut kuninkaina täällä päin, niitä oli ainakin V asti.

Yksisarvinen on Skotlannin kansalliseläin/olento. Yksisarvisella on vuohen sorkat ja pää, koska parta symboloi viisautta, ja hevosen ruumis ja leijonan häntä, jotka symboloivat voimaa. Yksisarvisjahti (unicorn hunt) oli iso ja vanha kuvakudoskokoelma, vähän niin kuin sarjakuva, jossa on paljon yhtymäkohtia Kristuksen ristillä kuolemaan. Ihmiset jäljittävät ja tappavat yksisarvisen, joka sitten herää eloon viimeisessä kuvassa. Myös witchereistä tutut juonenkäänteet missä yksisarvinen ei luota miehiin (=men) vaan ainoastaan nuoriin neitoihin, löytyivät tästä kuvakudossarjasta.

Apua!

Linnan pihalla oli ihana puutarha ja ruusut tuoksuivat!

Siellä se highland siintää.

Siinä vielä kuva linnasta etupihan parkkikselta käsin. 

Mutta nyt pubilounaan kimppuun.

hotellin wifin ääreltä

​

Huone on oikein kiva. Nukuttiin tosi hyvin. Aamiaisessakaan ei valittamista, tee oli tosi hyvää jopa English breakfastiksi johon en yleensä ikinä koske koska kitkerää, mutta tämä oli kyllä hyvää.

Yllä olevassa kuvassa ainoa adapterimme ja latauspalikka.

Kokolattiamatto, tietenkin!

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta. Kirsikkapuu on jo kukkinut. Tällainen arkkitehtuuri on hyväksi havaittu täällä päin, paljon muita rakennuksia ei juuri olekaan ja uudemmatkin matkivat tuota ulkonäköä.

Lähdetään tästä pikapuoliin (=Sami odottelee jo) ulos käppäilemään, jos vaikka löydettäisiin se linna!

Edinburgh’sta

​ja Stirlingistäkin nyt lopulta. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä nyt tämä junamatkailu. Jatkoyhteys Edinburgh-Stirling oli nimittäin peruttu, kaikki junat tältä illalta Edinburgh-Aberdeen radalla oli peruttu, syynä oli joku tekninen vika. Mitään korvaavaa yhteyttä ei ollut saatavana, kuten mekin aika pian huomattiin kun oli vähän aikaa pyöritty keskustassa. Lopulta otettiin uber, maksoi aika paljon mutta ainakin päästiin perille hotellille. Ja oli halvempi kuin taksi tai yhden yön extempore majoitus 2 hlö jossain, joten eipä siinä muuta sitten.

Hotelli on aika kiva, peitto on paksu ja lämmin, kylpyammekin löytyy. Katseltiin auton ikkunoista että taidetaan ihan todellakin olla nyt siinä rajalla että pohjoisessa on highland ja etelässä lowland. Ihan mielettömän jyrkkä ja korkea ylänköalue alkaa ihan tästä Stirlingin kohdalta. Huomiselle on luvattu kivaa säätä ja aurikoista, joten toivottavasti päästään tutkimaan paikkaa tarkemmin, linnaakin olisi kiva käydä vilkaisemassa!

junasta

​

King’s Crossilta

​a taas mennään! Odotellaan kahvilassa junan lähtöä, täältä ensin Edinburghiin ja siellä vaihto Stirlingin junaan, illalla perillä. Lennettiin tänne aamupäivällä Helsingistä ja käytiin tuossa kävelymatkalla syömässä siipiravintolassa. Piti mennä metrolla perille asti mutta päätettiin kuitenkin että vilkaistaan vähän kaupunkiakin kun nyt kerran ollaan täällä, jäätiin pois jo Piccadilly circuksen pysäkillä eikä lippuautomaatti enää antanut mun lippuani takaisin joten päätimme kävellä loppumatkan. Oltiin silti ajoissa.

Junan lähtöön on puolisen tuntia vielä. Sadetutka näyttää sateiselta mutta vielä ei ole kastuttu. Ihan hirveän paljon ihmisiä joka puolella. On tämä vähän isompi kaupunki kuin Kurikka.