raunioilta

​Viimeinen kokonainen päivä, kun ei voitu enää sukeltaa. Hotellin aulassa oli pöytä, johon eräs paikallinen autonvuokrausfirma oli levitellyt esitteensä ja jättänyt erään sedän, jolla oli juttuseuran puutetta. Käytiin jutskaamassa hänen kanssaan maanantaina ja eilen illalla aiheesta auton vuokraaminen (muun muassa, hänellä oli nimittäin mielipide kaikkeen eurooppalaisista turisteista bensan ja kaasun hintaan), ja vasta tänäaamuna varmistui, että saatiin päiväksi vuokralle pikkuinen avokattoinen Toyota. 

Ajeltiin sitten aamupäivällä Lato-nimisen muinaisen kaupungin raunioille läheisille kukkuloille, ehkä 5 km päähän Agios Nikolaoksen satamasta. Maisemat olivat upeita, kaskaiden siritys korviahuumaavaa.

Lämpötila oli aika korkealla ja paras vaate tällä kelillä oli hanan alla kasteltu uv-uimapukukankainen pitkähihainen paita.

Käytiin sitten hotellilla haukkaamassa vähän lounasta ja lähdettiin iltapäiväksi Elountaan, kun oltiin saatu vinkki mennä sinne snorklaamaan Olous-nimisen veden alle jääneen kaupungin raunioita. Raunioilla oli paljon merisiilejä.

Simpukoita ja kuoriaisten kuoriahan ei oikeasti saisi kerätä muistoiksi, koska ne hajotessaan muuttuvat hiekaksi ja niiden kiertokulku jatkuu sillä tavoin. Mutta ovathan ne aika nättejä, eikä yhdestä nyt niin montaa hiekanjyvää tule.

Täälläkin kyllä näkyi valitettavasti ihmisen kädenjäljet. Ollaan me kyllä aivan karseita sikoja ja ansaittaisiin kuolla sukupuuttoon. Turistien kansoittamilla rannoilla oli vähän siistimpää, mutta muovipillien kääreitä ja muovimukeja kyllä lenteli puuskaisessa tuulessa. 

Käytiin sitten vielä paluumatkalla hakemassa sukelluskeskukselta (=Pelagos Dive Center) kamat ja kuittaamassa lasku. Tälle keskukselle voi kyllä antaa 10-, miinus rantasukelluskohteiden vähyydestä, mutta muuten oikein hauskaa ja kärsivällistä porukkaa. Minähän lopulta sukelsin sitten kahdestaan guiden kanssa pari kertaa rantariuttaa, kun en kerran uskaltanut mennä veneeseen mukaan, ja tällainen järjestely oli kyllä tosi ystävällistä heiltä. Ensi kerralla voisi harkita moottoriveneen vuokraamista, jos sillä lailla voisi totutella mereen ja vähentää omaa jännitystä aaltojen suhteen. Ehkä. 

Viimeisenä illalla meillä oli hotellilla vielä perinteinen kreetalainen ilta yhden allasbaarin ravintolassa (allasbaareja oli kolme). Oli rakia, ouzoa, grilliruokaa, mustekalasalaattia (lonkeroineen päivineen), jälkkäriksi grillattua juustoa hunajan kera, tarjonta oli runsasta. Lisäksi oli kansantanssijoita ja -soittajia, ja yleisökin pääsi osallistumaan tanssiin. Oli oikein hauska ilta.

Oli hauska reissu, onnistuneempi kuin Teneriffa mutta pikkuisen kirittävää vielä Kyprokseen. Mutta taas oppi lisää uutta ja ainakin unohti kotimaiset huolensa hetkeksi. 

Kreetalta

​Koska minkäpä sille voi kun kirkkaat sukellusvedet kutsuvat!

Täällä tosin on ihan poikkeuksellisen kova tuuli juuri nyt, ollut jo parin kuukauden ajan. Eilen käytiin kyllä kaksi kertaa veden alla, joista toinen oli veneretki, eikä kyllä ollut oikein mukavaa, vaikka sukellusoppaat olivatkin kyllä ihania ja avuliaita, mm. auttoivat kamppeiden kantamisessa, pukemisessa ja riisumisessa ja jopa loppuhuuhtelussa satamaan paluun jälkeen, melkein mitään ei tarvinnut tehdä itse. Näkymät veden alla olivat tietysti hienoja, mutta vene oli liikaa minulle; Sami kävi tänään vielä aamusukelluksella sillä välin kun itse luin kirjaa hotellin uima-altaalla koko aamupäivän. 

Jatkoa seuraa varmaankin huomenna, sukelluskeskuksen väki sanoi, että heidän lähiriutalle tehtäviin helppoihin sukelluksiin pääsee kyllä mukaan jos vene on liikaa. Kävimme siinä eilen ennen veneretkeä. Riutta on tosi matala, vain 4-5m, eli vähän semmoinen sininen rinne, mutta kaloja oli tosi paljon, itse asiassa niitä näkyi jopa enemmän kuin syvemmällä. Sanoinkin heille että minua ei haittaa ollenkaan, voin sukeltaa vaikka pelkkää sitä, jos tuuli puhaltaa ulapalle näin isoja aaltoja!

Tuulenpuuskat kiusaavat myös auringonottajia täällä hotellilla. Kaikki, aika yllättävän painavatkin esineet nimittäin lähtevät puuskien mukana lentoon, jos ei pitele kiinni. Vaahtopäitä näkyy meren selällä koko ajan.

Hotellihuone on vähän pieni ja vähän ahtaasti kalustettu, mutta ilmalämpöpumppu on kiva ja lämpötila on mukava. Hotellissa on useampi allasalue, joista lähin on melkein meidän huoneen vieressä, mutta se on aika pieni ja kaikki tuolit ovat aina varattuja. Toiset, isommat allasalueet ovat vähän matkan päässä, mutta siellä on enemmän tilaa.

Ruoka on ollut tosi hyvää. Kaikki ateriat haetaan buffapöydistä, tarjoilijat tuovat juomat pöytiin (ja aamiaisella kahvin tai teen). Jokaisella ruualla on kreikkalainen salaattipöytä; oliiveja, fetaa, oliiviöljyä, sipulirenkaita, tomaattia, kurkkua, salaattia. Feta ei ole tönköksi suolattua, paljon vähäsuolaisempaa kuin kotisuomessa. Myös jugurttia on aina aamiaisella ja jälkkäripöydässä, se on rasvaisempaa ja hyllyvää, vähän niin kuin jotain vanukasta. Sen vieressä on timjamihunajaa iso vadillinen, ja ovat kyllä hyvä yhdistelmä.