Viimeinen kokonainen päivä, kun ei voitu enää sukeltaa. Hotellin aulassa oli pöytä, johon eräs paikallinen autonvuokrausfirma oli levitellyt esitteensä ja jättänyt erään sedän, jolla oli juttuseuran puutetta. Käytiin jutskaamassa hänen kanssaan maanantaina ja eilen illalla aiheesta auton vuokraaminen (muun muassa, hänellä oli nimittäin mielipide kaikkeen eurooppalaisista turisteista bensan ja kaasun hintaan), ja vasta tänäaamuna varmistui, että saatiin päiväksi vuokralle pikkuinen avokattoinen Toyota.
Ajeltiin sitten aamupäivällä Lato-nimisen muinaisen kaupungin raunioille läheisille kukkuloille, ehkä 5 km päähän Agios Nikolaoksen satamasta. Maisemat olivat upeita, kaskaiden siritys korviahuumaavaa.
Lämpötila oli aika korkealla ja paras vaate tällä kelillä oli hanan alla kasteltu uv-uimapukukankainen pitkähihainen paita.
Käytiin sitten hotellilla haukkaamassa vähän lounasta ja lähdettiin iltapäiväksi Elountaan, kun oltiin saatu vinkki mennä sinne snorklaamaan Olous-nimisen veden alle jääneen kaupungin raunioita. Raunioilla oli paljon merisiilejä.
Simpukoita ja kuoriaisten kuoriahan ei oikeasti saisi kerätä muistoiksi, koska ne hajotessaan muuttuvat hiekaksi ja niiden kiertokulku jatkuu sillä tavoin. Mutta ovathan ne aika nättejä, eikä yhdestä nyt niin montaa hiekanjyvää tule.
Täälläkin kyllä näkyi valitettavasti ihmisen kädenjäljet. Ollaan me kyllä aivan karseita sikoja ja ansaittaisiin kuolla sukupuuttoon. Turistien kansoittamilla rannoilla oli vähän siistimpää, mutta muovipillien kääreitä ja muovimukeja kyllä lenteli puuskaisessa tuulessa.
Käytiin sitten vielä paluumatkalla hakemassa sukelluskeskukselta (=Pelagos Dive Center) kamat ja kuittaamassa lasku. Tälle keskukselle voi kyllä antaa 10-, miinus rantasukelluskohteiden vähyydestä, mutta muuten oikein hauskaa ja kärsivällistä porukkaa. Minähän lopulta sukelsin sitten kahdestaan guiden kanssa pari kertaa rantariuttaa, kun en kerran uskaltanut mennä veneeseen mukaan, ja tällainen järjestely oli kyllä tosi ystävällistä heiltä. Ensi kerralla voisi harkita moottoriveneen vuokraamista, jos sillä lailla voisi totutella mereen ja vähentää omaa jännitystä aaltojen suhteen. Ehkä.
Viimeisenä illalla meillä oli hotellilla vielä perinteinen kreetalainen ilta yhden allasbaarin ravintolassa (allasbaareja oli kolme). Oli rakia, ouzoa, grilliruokaa, mustekalasalaattia (lonkeroineen päivineen), jälkkäriksi grillattua juustoa hunajan kera, tarjonta oli runsasta. Lisäksi oli kansantanssijoita ja -soittajia, ja yleisökin pääsi osallistumaan tanssiin. Oli oikein hauska ilta.
Oli hauska reissu, onnistuneempi kuin Teneriffa mutta pikkuisen kirittävää vielä Kyprokseen. Mutta taas oppi lisää uutta ja ainakin unohti kotimaiset huolensa hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti