Otin lainaksi Elenan viiltohanskan ja lisäks löydettiin varastosta mulle essu ja hanskat ja jopa puukko, mut aika pian huomattiin et viiltohanska ja puukko oli kyl vähän turhan kunnianhimoista. Toi elinten tarkastaminen ei oo läheskään niin helppoa ku miltä se näyttää. Se on itse asiassa ihan v*tun vaikeeta. Mä olin jotenki luullu et osaisin käyttää puukkoa jo tän ikäisenä mut tänään se todettiin et en osaa, hyvä vitsi. Mutta joo, kieltämättä pakko sanoa sekin että 1) sikojen elintarkastus on aika paljon yksinkertaisempaa, 2) noi kaikki työntekijät on tehny sitä hommaa aika paljon kauemmin kuin mä, 3) musta ei kuitenkaan koskaan tule lihantarkastajaa, sen mä tiedän jo, enkä koskaan väittänytkään et osaisin mitään ja 4) paton salilla elimet on pöydällä eikä roiku koukuista eli niitten asento on helpompi hahmottaa, ja ehkä vielä 5) ei paton salilla eikä hirvihallilla ole ikinä, missään tilanteessa noin kiire kuin tuolla online-työpisteellä. Mut pointtina kuitenki se että whatever, mun puukonkäyttökokemuksella ei pääse edes samaan liigaan lihantarkastajien kanssa.
Ehkä se johtui myös siitä että mut laitettiin heti ekaks viiltelemään päätä, eli hankalinta osaa. Masseterit osasin vielä viiltää, mut sit ku piti löytää ne hemmetin retrofaryngeaali-imusolmukkeet sieltä jostain nielun syövereistä niin hehheh, veeery funny. Masseterit eli puremalihakset alaleukaluun sisä- ja ulkopinnoilla pitää viiltää kahdesta eri kohdasta siks kun jos sillä naudalla on kystikerkoosi (Cysticercus bovis tai Taenia saginata, ihmisen lapamadon munia lihaksissa, ja ku ihminen syö sitä lihaa huonosti kypsennettynä niin siitä saa sit lapamadon mut niitä munia pitää siis tosiaan niellä eli tartuntaa ei voi saada mistään roiskeista tai sen eläimen eritteistä tms. Ne on kuulemma semmosia riisinjyvän näköisiä.) Muut imusolmukkeet pitää viiltää TB:n eli tuberkuloosin takia, vaikka Skotlanti ja Englannin pohjoisosa onkin vapaa siitä. TB on ihan hirvee ongelma etelämmässä ja ne on ihan pulassa sen kanssa siellä. Vähän niinku tääl noitten maksamatojen suhteen on jo melkein luovutettu koska noi lihakarjaelukat kahlaa joka tapauksessa kaikki lutakot läpi ja napsii sieltä kotiloita suuhunsa. Ei niille oikein noin vaan sanota että älkää hei syökö niitä...
Brittien mainokset on outoja. Ehkä se on vaan sitä brittihuumoria, ku niissä ei oo naururaitaa valmiina niinku niissä vanhoissa Mr. Bean -jaksoissa nii on hankalampi tajuta mitkä yrittää olla hauskoja. Ku nyt niitä on pakko kattoo semmonen tuskallinen epämääräinen virne naamalla ku ei oikein tiedä pitäiskö nauraa vai itkee.
En saa kirjoittaa tänne mitään ante-mortem löydöksiä, mutta tänään mä bongasin teurastamon navetasta belgiansinisen risteytyksen. Niitä oli vaan yks ja se oli vaan puoliks sitä, mut huomasin kyl heti että se oli ihan eri mallinen ku ne toiset hiehot siinä samassa porukassa. Se näytti niinku porsaalta. Takapää oli semmonen ihmeen pyöree, se koko hieho näytti niinku sialta ku katto sitä sivusta. Istuinluita ei erottanu ollenkaan, ne oli kokonaan sen takakinkun alla jossain piilossa. Muuta erikoista en huomannu, mut sen huomasin et ne normaalit nautaeläimen takapään kyhmyt (suoliluun harjanne, istuinluu ja polvi) ei ollu ollenkaan omilla paikoillaan. Eka aattelin et onks se murtanu selkärankansa vai miks se seisoo tommosessa asennossa, mut se oli siis sen normaali asento se semmonen possuasento.
Mä kiersin tänään ja kierrän myös huomenna Pilar-nimisen espanjalaisen tarkkarin kanssa, joka on Magdan ja Elenan lisäks töissä tuolla Saltcoatsin teurastamolla. Se on n. 150 cm pitkä ja kauheen kova puhumaan, semmosella vähän, no, rasittavalla latinoaksentilla. Kaikella kunnioituksella kaikkia ulkomaalaisia ja varsinkin eteläeurooppalaisia kohtaan mut opetelkaa plz puhumaan englantia kunnolla. Sitä aksenttia oppii tajuamaan vähän ajan päästä mut sitä ennen tekis kyl mieli vaan huutaa sille et hei nyt oikeesti, yritä edes puhuu sillee et siitä saa selvää. Tiettyyn rajaan saakka voi perustella juttuja sillä että "kun se on meidän tapa", mut äh... rajansa kaikella. Sain mä siitä selvää ja kyl siihen parissa tunnissa tottui.
Eli joo, Pilar puhuu ihan karseeta englantia mut muuten se on kyl kuin kala vedessä tuolla linjastolla. Mä en oo ihan varma onko se meriitti että viihtyy ja tietää kaiken mitä lihantarkastuksesta ja teurastamotouhusta voi tietää... On se ihan ihailtavaa tietty mut en mä sen takia mitenkään vihreä kateudesta oo. Sanotaan vaikka et jos tommonen samanlaisen silmän pystyis kehittämään siihen sekapraktiikkahommaan siellä kunnassa niin siihen vois jopa alkaa pyrkimään. Mutta joo, Pilar kyllä on asennoitunut tarkkaritehtäväänsä myös ihan eri lailla kuin esim. Magda; tänäänki, tuolla me kuljettiin mittailemassa puukkotelineitten sterilisaattorien lämpötiloja (se on siis kuumaa vettä ja sen pitää olla vähintään 82-asteista) ja juteltiin varmaan kaikkien kanssa joitten työpisteelle pysähdyttiin. Oli paljon hauskempaa kuin eilen tai toissapäivänä, ja noi linjaston työntekijät on oikeesti ihan hyviä tyyppejä. En keksi sille oikein hyvää ilmaisua; domestic approach on vähän väärä mut casual vois olla ehkä paras adjektiivi. Pilar on ollu iteki lihantarkastajana töissä teurastamossa joten se kyl myöskin tietää millaista on olla siellä linjalla töissä. Et vaikka helposti aattelee ettei tarkastuseläinlääkärin ehkä tartte samalla tavalla olla sosiaalinen luonne kuin praktiikkaa tekevän eläinlääkärin niin se on kyl väärin sanottu, koska siitä sosiaalisuudesta on aina hyötyä jos haluaa oikeesti hoitaa työnsä kunnolla. Teurastamolla kaikkein parhaita omavalvonnan hoitajia on ne linjaston työntekijät - tänäänki löyty yks sterilointiallas, joka oli liian haalea, koska sen työpisteen työntekijä tuli ite kertoon siitä Pilarille (ku tottahan sen tuntee kädellä et jos se on normaalisti 80-asteista mut nyt se onki 60-asteista). Kauheen moni ei edes uskalla puhutella eläinlääkäriä tuolla, mut Pilar on ihan selkeesti niitten suosikki.
Pilar sanoi että se inhoaa Skotlannin säätä - pitäis olla aurinkoa ja lämmintä, se sano ettei se osaa kuvitella miten joku vois tykätä tämmösestä säätilasta et sataa vettä vähän väliä ja tuulee kovaa ja koko ajan. Mä mietin et no mitä hemmettiä se on sit tullu tänne töihin jos ilmasto ei miellytä, mut en sanonu sit mitään ku ihmisillä voi olla monia syitä muuttaa maasta/maahan. Saltcoatsin kaikki tarkkarit on ulkomaalaistaustaisia ja muutenki, kaikki ei voi valkkaa asuinpaikkaansa sen mukaan et missä on mukavin sää. Pilar ite sanoi että Briteissä on tosi paljon espanjalaisia tarkkareita, ne tulee tänne töihin siks ku natiivit ei haluu tehdä teurastamohommia. Kuulin semmosen huhun että Skotlannin alueella toimis vaan yks (1) tarkkari, joka on syntyperältään britti. Että sillä lailla.
Kysyin muuten tänään et tuleeks tonne teurastamolle ikinä ylämaankarjaa - ei tule. Niillä on liian isot sarvet, ne ei mahdu liikkumaan porteista niitten kanssa. Tuolla on semmonen samantyyppinen kaaren muotoinen "tappokäytävä", en oo ihan varma tosta suomennoksesta mut siis joka tapauksessa semmonen puoliympyrän muotoinen käytävä jota pitkin ne naudat jonottaa siihen tainnutuskoppiin menemistään. Tästä on olemassa hieno jenkkileffa, mutta tappokäytävän on keksinyt ilmeisesti alun perin semmonen autistinainen, joka ei ymmärtänyt ihmisten käyttäytymistä mut ymmärsi nautojen eleitä ja liikkeitä melkein kuin puhetta. Se kehitti jonku lihanautajalostus minkälie jenkkien Faban kanssa kaaren muotoisen käytävän jota pitkin naudat ajetaan pultattaviks. Se hitaasti kaartuva käytävä jollain lailla pitää ne rauhallisina. Mutta se on siis myöskin syy siihen miksen mä tällä kertaa pääse näkemään haikkuja lähietäisyydeltä - ne eivät mahdu sarvineen siihen käytävään.
Pilar kertoi haikuista sen verran että ne on kuulemma ihan hulluja :D et jos aatellaan että lihakarjalla on niin sanotusti vaistot kohdillaan niin haikut on ilmeisesti vielä senkin käsitteen ääritapaus. Niitten kanssa ei kannata mennä edes samaan aitaukseen, varsinkaan jos siel on vasikoita koska ne emot hyökkää kimppuun heti jos ne edes epäilee et joku lähestyis niitten lapsia. Se saatto vähän liioitella koska eihän ne nyt ihan villejä voi olla, mut ei noi ihan tylsät limousinit ja charolaiset ja anguksetki tuolla teurastamon karsinoissa mitenkään erityisen kesyjä oo. Lypsylehmät liikkuu rauhallisesti, mut ne onki tottunu käsittelyyn ja ajamiseen. Liharotuisten päässä raksuttaa suurin piirtein sen verran että "oho, portti on auki - JUOSKAA!" ja sitten ne juoksee, porukalla, oli se sitten käytävä tai toinen karsina, sinne mennään aina juosten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti